Pieksämäen kaupunki
Pieksämäki on kehittyvä Keski-Savon keskus, jossa metalli- ja graafinen teollisuus kukoistavat. Aivan kaupungin keskustaan ulottuva Pieksäjärvi muodostaa kauniin maiseman yhdessä korkeiden moreeniharjanteiden kanssa. Pieksämäki on myös monipuolinen koulukaupunki, jossa suurin osa työväestä toimii palvelualalla.
Tietoa Pieksämäen kaupungista
| Perustettu | 1962 | |
|---|---|---|
| Väestö | 20 941 asukasta | (31.12.2006) |
| Pinta-ala | 46,42 km2 | |
| Maapinta-ala | 36,02 km2 | |
| Vesipinta-ala | 10,40 km2 | (sisävesiä) |
| Asukastiheys | 451 asukasta/km2 |
| Tuloveroprosentti | 19,00 % | (v. 2007) |
|---|---|---|
| Yleinen kiinteistöveroprosentti | 0,70 % | (v. 2007) |
| Kaupunginjohtaja | Tapio Turunen | |
|---|---|---|
| Kotisivut | www.pieksamaki.fi | |
| Sähköposti | kaupunki@pieksamaki.fi |
Pieksämäen sijainti
| Lääni | Itä-Suomen lääni | |
|---|---|---|
| Maakunta | Etelä-Savon maakunta |
Pieksämäen historia
Seitsemän lapsen äiti
Pieksämäen maisemille luonteenomaisia ovat korkeat moreeniharjanteet. Näille harjanteille muodostui kiinteää asutusta jo 1400- ja 1500-luvulta alkaen. Uusimmat tutkimukset osoittavat Pieksämäellä olleen yhtäjaksoista asustushistoriaa yli 5 000 vuoden ajan.
Pieksämäen kirkkopitäjä syntyi vuosina 1573—1575. Vanha Pieksämäki oli alueellisesti laaja.
Kaupungin ja nykyisen Pieksänmaan kunnan (Pieksämäen maalaiskunta, Jäppilä, Virtasalmi) lisäksi se käsitti lähes kokonaan Haukivuoren sekä pääosan Kangasniemestä ja Suonenjoesta. Pieksämäkeä kutsutaan joskus Sisä-Savon äidiksi, joka synnytti seitsemän lasta.
Luonnonläheinen kaupunki
Vuonna 1889 valmistunut Savon rata toi seudulle uutta elämää, ja ensimmäistä rataa täydensi 1918 käyttöön otettu poikittaisrata. Uudet liikenneyhteydet halkaisivat Pieksämäen kahtia.
Aseman seudun ja kirkonkylän taajama-asutus vahvistettiin kauppalaksi 1930. Kaupunki Pieksämäestä tuli vuonna 1962.
Pieksämäken asemakaavan laati Otto-Iivari Meurman. Kaupunkirakenne vaihtelee: siinä on ruutukaavaa, kaarikatuja, puistoja ja puistokatuja.
Pieksämäen maamerkki on harjulla kohoava vesitorni. Puistoja ja viheralueita on kaupunkikuvassa runsaasti, ja Pieksäjärvi rantapolkuineen tarjoaa asukkaille viihtyisän asuinympäristön.